Huomaamatta vierähtänyt hetki sitten edellisen kirjoituksen. Tarkoitus oli kirjoittaa aktiivisesti Lucan toipumisesta leikkauksesta, mutta se sitten näköjään jäi. Luca toipui leikkauksesta hyvin, parin kuukauden päästä leikkauksesta Luca ei enää ontunut jalkaa. Vuosi sitten tammikuussa käytin Lucaa hierojalla ja se huomasi patin Lucan vasemmassa polvessa. Patti oli kiinteä ja tuntui olevan suoraan ihon alla kiinni. Pakkohan se oli sitten eläinlääkärillä käydä näyttämässä ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että patti on kasvain ja olisi hyvä leikata se pikaisesti pois. Varasin sitten leikkausajan, jossa poistettiin kyljestä rasvapatti ja polvesta kasvain. Leikkaus meni hyvin ja kyljen patti oli harmiton rasvapatti, polven patti oli tarkkarajainen ja lähti patologille tutkittavaksi. Oli pitkät pari viikkoa odotella patologin vastausta patista. Lopulta se kuitenkin tuli ja patti oli onneksi hyvälaatuinen.

Vuosi sitten myytiin meidän rivari ja ostettiin omakotitalo. Tilaa kun tuli lisää niin minulla nosti kissakuume päätään. Torista bongasin, että 30.4.16 oli syntynyt eurooppalaisen lyhytkarvaisen värivirheellinen pentu ja sehän oli saatava Tikolle kaveriksi. Kaapo kotiutui 12 viikkoisena heinäkuun lopulla. Tikolla ja Lucalla meni pari päivää aikaa tottua uuteen kaveriin, kuin myös Kaapolla tottua Tikoon ja Lucaan. Tottumisen jälkeen Kaapo on kyllä ollut yksi riehuroope :D Tikokin saanut liikuntaa kun pitää ylivilkasta naperoa juosta karkuun, onneksi kissoista on kuitenkin seuraa toisilleen ja monesti nukkuvat kylki kyljessä. Luulen että tuosta kun Kaapo vielä vähän rauhoittuu niin Tikokin pääsee hiukan helpommalla. Luca ja Kaapo tulevat oikein hyvin toimeen ja Luca sietää tosi hyvin Kaapon leikkimisiä ja kiusaamisia.

Viime kesänä pohdin kauheasti mitä teen tuon Lucan toisen polven kanssa, leikatako vaiko eikö. Lopulta päädyin leikkaukseen, koska polvi oli niin löysä että itsekin sen tunsin kun se paikaltaan lähti. Lisäksi Luca oli selkeästi haluton liikkumaan ja sillä oli kipuja jonkin verran. Leikkaus oli 26.9.16 ja vasempaan polveen tehtiin sama toimenpide kuin vuotta aiemmin oikeaan. Paraneminen meni muuten jopa helpommin kuin vuotta aiemmin, paitsi ei meinattu päästä kaulurista millään eroon. 8 viikkoa Luca joutui kärsimään kaulurista, koska aina kun yritin ottaa kaulurin pois niin Luca alkoi nuolemaan haavaa ja kerran saikin sieltä ihon alta jonkun tikin pätkän revittyä. Lisäksi Lucaa ärsytti suunnattomasta etutassujen karvattomat alueet joissa oli kanyyli ollut, joten niitäkin lussutettiin antaumuksella aina kun kaulurin otti päästä pois ja nekin alueet oli sitten ihan vereslihalla.

Pari kuukautta sitten huomasin Lucaa silitellessä, että kyljessä on taas patti. Uskon ja toivon, että se on tälläkin kertaa vaaraton rasvapatti. Vielä en ole eläinlääkärillä Lucaa patin tiimoilta käyttänyt vaan ajattelin seurata tilannetta ja mikäli patti kasvaa niin sitten on jälleen lähdettävä lekurille. 

Tällä hetkellä molempien polvien tilanne on oikein hyvä eikä ontumisia ole ollut leikkauksesta paranemisen jälkeen. Nyt huomaa arjessakin kuinka leikkisä ja iloisempi Luca on kun ei ole kipuja. Leikkauksista toipuminen (ontuminen/keventäminen) on aiheuttanut melkoisia lihasjumeja Lucalle joten niitä nyt koitetaan hieronnalla aukoa. Lisäksi löysät polvet olivat ehtineet aiheuttaa nivelrikkoa, joten Luca saa joka päivä nivelvalmistetta, jotta nivelrikko pysyisi kurissa ja kivut poissa.

Elukat ulkoilemassa

Polvileikkaus

Niinhän siinä kävi ettei pystytty leikkauspöytää välttämään. 

Maaliskuusta asti Lucan polvet on vaivannut enemmän ja vähemmän. Ei olla voitu käydä yli puolen tunnin lenkkejä, koska loppulenkistä Luca on alkanut ontua eikä ole viitsinyt edes palloa ulkona heitellä, kun seurauksena on kipeä koira seuraavana päivänä. Nutrolin nivel monitehonkin aloitin tuossa kuukausi sitten ja se kyllä piristi Lucaa, mutta siitä huolimatta päätin varata leikkausajan. Varasin leikkausajan maanantaille, koska olen tämän viikon lomalla. Viime viikonloppuna vielä mietin, että oliko leikkausajan varaaminen kuitenkin tyhmä juttu, kun Luca ei näyttäisi kipeä olevan ja ontumista tapahtuu lähinnä loppulenkkien aikana. Maanantaina sitten eläinlääkäri kokeili ensin terveemmän jalan ja sitten tuon oireilleen ja sanoi heti että polvi ei ole nytkään paikallaan. Osannu kyllä hyvin näytellä tervettä tuo koira... Eläinlääkäri katsoi myös Lucan kyljessä olleen patin ja sanoi sen olevan rasvapatti, koska se muljuaa sormien alla.

Luca oli eläinlääkärissä nelisen tuntia ja oli jotenkuten hereillä kun haettiin se kotiin. Leikkaus oli mennyt hyvin ja haava on siisti. Papereista luin, että diagnoosina oli patellaluksaatio aste 3 oikeassa polvessa. Oikean takajalan patellaura syvennettiin ja lihaskalvo/nivelkapseli kiristettiin lateraalisesti. Luulin, että oltaisiin päästy vielä eläinlääkärin kanssa juttelemaan kun haettiin Luca, mutta hoitaja vain luki potilaskertomuksen meille siinä tiskillä maksamisen ohella. Pitää sitten jälkitarkastuksessa kysellä eläinlääkäriltä vielä tarkemmin, että mitä siinä leikkauksessa nyt sitten tehtiinkään ja onko taustalla rakenteellinen vika vai trauman aiheuttama vika.

Kotona Luca oli ihan sekaisin ja kiljui kun kannoin sen makkariin. Se koitti heti lähteä liikkeelle, mutta eihän siitä mitään tullut kun pää oli nukutusaineesta sekaisin. Oltiin vuorotellen Lucan vieressä maanantai ilta niin Luca sai olla ilman kauluria ja pystyttiin vahtimaan ettei se lähde toikkaroimaan minnekään. Lucalle ei maistunut ruoka eikä vesi maanantain aikana. Kannoin Lucan pari kertaa ulos tarpeille, mutta ei se alkanut tekemään mitään. Nukuin yön Lucan kanssa meidän toisessa makkarissa. Yö meni muuten hyvin, mutta kauluri ahdisti Lucaa eikä se oikein sen kanssa osannut mennä maahan kun se aina jäi johonkin jumiin. Itsellä tulikin nukuttua melko vähän yön aikana kun aina välissä Luca alkoi uikuttaa. Luulin sen olevan kipeä, mutta uikutus loppui samantien kun kaulurin otti pois kaulasta.

Eilen Luca ei enää kiljunut liikkuessa ja se jopa on laskenut leikattua jalkaa vähän maahan seisoessaan. Eilen aamulla Lucalle maistui ruoka ja vesi ja puolilta päivin sain sen käymään pihalla pissalla. Eilen annoin Lucan olla ilman kauluria päivällä silloin kun olin näköetäisyydellä vahtimassa ettei se ala haavaa nuolemaan. Töistä tullessaan Markus toi Lucalle puhallettavan kaulurin ja se onkin huomattavasti parempi kun se ei ahdista Lucaa ja sen kanssa pystyy syömään ja juomaan.

Luca nukkui viime yön yksin toisessa makkarissa ja ilmeisesti ihan hyvin meni yö kun ei uikutuksia kuulunut ja kaulurikin oli päässä aamulla kun menin sitä katsomaan. Äsken käytin Lucan ulkona pissalla ja herrahan oli sitä mieltä että nyt on jo päästävä omasta pihasta pois ja käytiin vähän matkaa kävelemässä tuolla tiellä.

23.11 maanantaina on leikkauksen jälkitarkastus ja tikkien poisto, sen jälkeen aletaan kuntouttaa jalkaa. Onneksi nyt on jo pahimmat päivät ohi ja Luca liikkuu melko ketterästi kolmella jalalla. Äsken ulkona huomasin, että välissä se koitti leikattua jalkaakin maassa käyttää.

Luca 6 vuotta!

Luca ja sisarukset täyttivät eilen jo kuusi vuotta! :) Luca tykkää viettää aikaa takapihalla, varsinkin nyt kun kelit on sen verta viileät ettei ulkona tule kuuma edes tuolla turkilla :D

Päivitystä

Edellisessä postauksessa mietin, että onkohan Lucalla paikat jumissa kun ei anna Maisan koskea itseensä ja ärisee ja murisee aika ajoin. No ärinöiden syy selvisi maaliskuussa. Käytiin Lucan kanssa perjantai 13 pvä lenkillä ja täällä oli silloin liukkaat kelit niin Lucan toinen takajalka vähän lipesi alta. Hetken päästä se alkoi kiljua kun kävi kipeää ja ontui. Ontuminen jatkui viikonlopun yli ja kauhea kiljuminen aina kun polveen koski. Seuraavan viikon alusta käytiin sitten eläinlääkärissä ontumatutkimuksessa ja eläinlääkäri totesi Lucalla kakkosen polvet. Ja trauman (=liukastumisen) seurauksena oikean takajalan polvi lähti paikaltaan. Lucasta otettiin röntgenkuvat ja niissä todettiin nivelrikkoa myös. Eläinlääkärin mukaan molemmat polvet pitäisi leikata. Aloitettiin kuitenkin alkuun kuuden kerran laserhoito. Ja otin Lucan ruokavalioon Nutrolin lohiöljyn ja Arthroflex jauheen.

Tuon polvivian toteamisen jälkeen tajusin, kuinka Luca oli pidemmän aikaa ollut kauhean kankea/jäykkä unien jälkeen ylös noustessa enkä ollut nähnyt sen venyttelevänkään pitkään aikaan. Ontuminen onneksi loppui kipulääkekuurin jälkeen ja nyt koitetaanki käyttää kaikki mahdolliset keinot ettei leikkausta tarvitsisi. Lenkit mennään Lucan ehdoilla, eli mieluummin useampi lyhyempi lenkki päivässä kuin yksi pitkä ja painoa pitäisi saada tippumaan hieman. Ajattelin myös lähiaikoina kokeilla mitä Luca pitäisi uimisesta. Hieroja meillä kävi kuukausi sitten ja kyllähän tuo koira jumissa olikin. Vasen puoli selästä oli ihan jumissa, koska oikeaa jalkaa silloin ontui. Hieroja kokeili myös molemmat polvet ja hierojan mielestä vasen polvi ei olisi kakkonen, koska se ei heilunut samallalailla kuin oikea. Oikean takajalan kinner oli Lucalla myös löysä, heilui sivuttain, mitä sen ei pitäisi tehdä. Hieroja suositteli antamaan kuurina c-vitamiinia. On vähän huono yhdistelmä tuo kakkosen polvi ja löysä kinner, pitää vain toivoa että jalka kestäisi..

Pitää käydä jonkun toisen eläinlääkärin luona myös tässä kesän aikana kysymässä toinen mielipide leikkaustarpeesta. Vielä ei ole jaksamista eläinlääkäriin lähteä, koska siellä on viime aikoina rampattu ihan tarpeeksi. Lucan kanssa ontumatutkimus plus 6 laserhoitokäyntiä, sen lisäksi Pessi sairastui ja sitä käytettiin useamman kerran eläinlääkärissä tutkimuksissa ja nesteytyksissä yms mutta lopulta oli tehtävä raskas päätös ja vietiin Pessi nukutettavaksi 15.5.15 :(

Ulkoilua

Täällä on sää vaihdellut kunnon pakkasesta (-24) nollakeliin. Nyt lämpötilan ollessa nollassa ollaan taas uskaltauduttu pihalle kunnolla. Tänään lenkin jälkeen jäätiin ulos kolaamaan ja Lucakin sai kirmailla pihalla vapaasti. Maisa yritti heitellä Lucalle lumipalloja, mutta eihän ne ihan Lucalle asti lentäneet. 

Sisällä meillä onkin menossa hieman hermoja kiristävät ajat, koska Maisa uhmailee eikä usko kieltoja kunnolla. Tämä on sitten johtanut siihen että Maisaa ja Lucaa saa sisällä seurata ihan koko ajan. Luca ei nimittäin tykkää siitä, että Maisa koskee siihen. Meillä alkoi nyt kunnon koulutuskausi sekä koiralle että lapselle :D Lasta koitetaan opettaa silittämään nätisti ja tarvittaessa jättämään Luca rauhaan. Lucaa taas koitetaan opettaa sietämään Maisan kosketusta ja tehdään Maisasta sille kiva juttu (Maisa heittelee sille herkkuja yms.) Maisa osaa melko usein mennä Lucan luo siten, että antaa käden ensin nuuhkittavaksi ja Luca nuuhkii ja nuolee kättä, mutta ei kuitenkaan anna Maisan koskea muuten. Onneksi Luca ei Maisan riehumisista ja juoksemisista muuten välitä yhtään kunhan Maisa ei vaan koske Lucaan. Tässä nyt ajattelin myös hieronta-ajan varata Lucalle, jos sillä on jumeja jossain, joiden takia se ei siedä Maisan kosketusta. Jos joltain löytyy vinkkejä miten saada koira sietämään lapsen kosketusta niin kertokaa toki :D 

Luca odottaa lumipallojen heittämistä

Lumessa möyritty..

-22 ja ulos on päästävä tarkkailemaan naapureita

kinoksen päältä on hyvä katsella tielle

Arkista eloa

Ajattelin tulla pari kuvaa laittamaan tänne meidän päivistä, joissa ei tapahdu mitään erikoista :D Agilityssä pidetään treenitaukoa, tosin kotipihassa yritetään hioa keppejä kisakuntoon pikkuhiljaa.. 

Päivisin käydään valoisan aikaan vaunulenkeillä ja kotipihassa on Maisa saanut harjoitella Lucan taluttamista. Lenkkien lisäksi Luca tykkää viettää aikaa takapihalla, varsinkin nyt kun sai hirven luun sinne kaluttavaksi. Jännästi Luca kuulee ulkoakin milloin sisällä on ruoka-aika ja silloinhan olisi samantien päästävä syöttötuolin alle kärkkymään tippuvia ruokia. Välissä Maisa oikein tarkotuksella heittelee Lucalle ruokaa syöttötuolista ja nauraa vaan päälle, kun on niin hauskan näköistä kun Luca pyydystelee ruokapalasia. Ollaankin yritetty nyt rauhoittaa ruokahetket niin, että Luca joutuu olemaan olohuoneen puolella ja pääsee sitten ruokailun jälkeen siivoamaan Maisan sotkut. On se kyllä kätevä tuo koira, kun siivoaa muruset pöydän alta niin minun ei tarvitse joka päivä imuroida :)

Maisa harjoittelee Lucan taluttamista

Syöttötuolin alla herkkuja odotellessa..

joko? joko?

Agilitykisat 20.9.2014

Käytiin tänään kaksi agilityrataa kisaamassa. Ensimmäiseltä radalta HYL, koska kepeille hakeminen oli jälleen ongelmana, sen lisäksi vielä tuli kielto putkelta kun koitin siihen takaaleikkauksen tehdä, eikä Luca oikein tykännyt siitä ideasta.

Toiselta radalta tuli yksi kontaktivirhe ja jälleen Luca aloitti kepit väärältä puolelta, eli tulokseksi tuli 10 ja sijoitus 3. Ohjaus on vielä aika karmeaa katseltavaa, mutta jospa tässä pikkuhiljaa oppis ohjaamaan järkevämmin. Mulla ongelmana on se, että ajattelen Lucan olevan nopeampi kuin mitä se on ja sitten itsellä tulee seisoskeltua paikallaan kun odottelen koiraa ja siinä sitten Lucankin vauhti hiipuu..