Maaliskuusta asti Lucan polvet on vaivannut enemmän ja vähemmän. Ei olla voitu käydä yli puolen tunnin lenkkejä, koska loppulenkistä Luca on alkanut ontua eikä ole viitsinyt edes palloa ulkona heitellä, kun seurauksena on kipeä koira seuraavana päivänä. Nutrolin nivel monitehonkin aloitin tuossa kuukausi sitten ja se kyllä piristi Lucaa, mutta siitä huolimatta päätin varata leikkausajan. Varasin leikkausajan maanantaille, koska olen tämän viikon lomalla. Viime viikonloppuna vielä mietin, että oliko leikkausajan varaaminen kuitenkin tyhmä juttu, kun Luca ei näyttäisi kipeä olevan ja ontumista tapahtuu lähinnä loppulenkkien aikana. Maanantaina sitten eläinlääkäri kokeili ensin terveemmän jalan ja sitten tuon oireilleen ja sanoi heti että polvi ei ole nytkään paikallaan. Osannu kyllä hyvin näytellä tervettä tuo koira... Eläinlääkäri katsoi myös Lucan kyljessä olleen patin ja sanoi sen olevan rasvapatti, koska se muljuaa sormien alla.
Luca oli eläinlääkärissä nelisen tuntia ja oli jotenkuten hereillä kun haettiin se kotiin. Leikkaus oli mennyt hyvin ja haava on siisti. Papereista luin, että diagnoosina oli patellaluksaatio aste 3 oikeassa polvessa. Oikean takajalan patellaura syvennettiin ja lihaskalvo/nivelkapseli kiristettiin lateraalisesti. Luulin, että oltaisiin päästy vielä eläinlääkärin kanssa juttelemaan kun haettiin Luca, mutta hoitaja vain luki potilaskertomuksen meille siinä tiskillä maksamisen ohella. Pitää sitten jälkitarkastuksessa kysellä eläinlääkäriltä vielä tarkemmin, että mitä siinä leikkauksessa nyt sitten tehtiinkään ja onko taustalla rakenteellinen vika vai trauman aiheuttama vika.
Kotona Luca oli ihan sekaisin ja kiljui kun kannoin sen makkariin. Se koitti heti lähteä liikkeelle, mutta eihän siitä mitään tullut kun pää oli nukutusaineesta sekaisin. Oltiin vuorotellen Lucan vieressä maanantai ilta niin Luca sai olla ilman kauluria ja pystyttiin vahtimaan ettei se lähde toikkaroimaan minnekään. Lucalle ei maistunut ruoka eikä vesi maanantain aikana. Kannoin Lucan pari kertaa ulos tarpeille, mutta ei se alkanut tekemään mitään. Nukuin yön Lucan kanssa meidän toisessa makkarissa. Yö meni muuten hyvin, mutta kauluri ahdisti Lucaa eikä se oikein sen kanssa osannut mennä maahan kun se aina jäi johonkin jumiin. Itsellä tulikin nukuttua melko vähän yön aikana kun aina välissä Luca alkoi uikuttaa. Luulin sen olevan kipeä, mutta uikutus loppui samantien kun kaulurin otti pois kaulasta.
Eilen Luca ei enää kiljunut liikkuessa ja se jopa on laskenut leikattua jalkaa vähän maahan seisoessaan. Eilen aamulla Lucalle maistui ruoka ja vesi ja puolilta päivin sain sen käymään pihalla pissalla. Eilen annoin Lucan olla ilman kauluria päivällä silloin kun olin näköetäisyydellä vahtimassa ettei se ala haavaa nuolemaan. Töistä tullessaan Markus toi Lucalle puhallettavan kaulurin ja se onkin huomattavasti parempi kun se ei ahdista Lucaa ja sen kanssa pystyy syömään ja juomaan.
Luca nukkui viime yön yksin toisessa makkarissa ja ilmeisesti ihan hyvin meni yö kun ei uikutuksia kuulunut ja kaulurikin oli päässä aamulla kun menin sitä katsomaan. Äsken käytin Lucan ulkona pissalla ja herrahan oli sitä mieltä että nyt on jo päästävä omasta pihasta pois ja käytiin vähän matkaa kävelemässä tuolla tiellä.
23.11 maanantaina on leikkauksen jälkitarkastus ja tikkien poisto, sen jälkeen aletaan kuntouttaa jalkaa. Onneksi nyt on jo pahimmat päivät ohi ja Luca liikkuu melko ketterästi kolmella jalalla. Äsken ulkona huomasin, että välissä se koitti leikattua jalkaakin maassa käyttää.
